Lokakuussa 2023 hallitus esitti, että enintään 8 % alkoholijuomat vapautetaan ruokakauppoihin. Meitä kiinnosti erityisesti, kenelle tämä muutos avaisi uusia kasvumahdollisuuksia: panimoille perinteisten oluiden, viinimaahantuojille mietojen viinien vai juomataloille uusien juomasekoitusten muodossa. Tutkimme suomalaisten suhtautumista 8 % alkoholijuomiin ja kehitimme neljä hypoteesia juomakonsepteista, joiden pohjalta rakensimme näkemyksen konseptien kaupallistamisesta ja jatkokehityksestä.
Konsepteja ei kehitetty fiilistelemällä tai arvailemalla, vaan suunnittelu perustui aitoon asiakasymmärrykseen. Kuluttajatutkimus tarjosi arvokasta tietoa suomalaisten asenteista 8 % juomia kohtaan, toimialan mielikuvista sekä ostokäyttäytymisestä. Näiden oivallusten pohjalta pystyimme tunnistamaan, mitkä juomakonseptit tarjoavat markkinoilla todellista potentiaalia ja kenelle ne luovat kilpailuetua.
Kylmät numerot ja kimurantti ihmismieli
No mutta mitä ne kvanti ja kvali sitten oikein ovat? Numeeriseen dataan nojaava kvantitatiivinen tutkimus on kuin juomalista baarissa – se tarjoaa kattavan näkymän vaihtoehtoihin, mutta oikean valinnan tekeminen vaatii tarkkaa analyysiä. Numerot eivät valehtele, mutta ilman oikeita kysymyksiä ne voivat kertoa vain puolet tarinasta. Kun data kaadetaan laseihin, sen maku paljastaa kuluttajien mieltymykset, ostokäyttäytymisen ja piilevät mahdollisuudet. Hyvin toteutettuna kvanti ei siis ole pelkkää kylmää dataa, vaan kirkasta faktaa, joka ohjaa päätöksiä oikeaan suuntaan – ilman mutuilua.
Kvalitatiivinen tutkimus taas on kuin syvällinen keskustelu baaritiskillä – se paljastaa pienimmät vivahteet ja piilotetut motiivit, joita pelkät numerot eivät kerro. Se sukeltaa kuluttajien ajatusmaailmaan, selvittää, miksi tietyt maut, brändit tai pakkaukset kolahtavat ja millaisia tarinoita tuotteisiin liitetään.
Siinä missä kvanti kertoo, mitä tapahtuu, kvali vastaa kysymykseen, miksi. Juuri näiden oivallusten kautta syntyvät ne uudistukset, jotka eivät pelkästään täytä hyllyjä, vaan herättävät tunteita ja jäävät elämään.
Molempi parempi
Vaikka molemmilla menetelmillä brändistä saadaan kerättyä elintärkeää dataa päätöksenteon tueksi, tulee menetelmät ja metodit aina valita tilanteen ja tarpeen mukaan. Väärin valittu lähestymistapa ei välttämättä tarjoa kaikkea – tai mitään – tarvittavaa tietoa kehityksen tueksi. Jos esimerkiksi ihmisten tunteita ja käyttäytymismalleja yritetään hahmottaa pelkkien myyntilukujen ja suosittelumittareiden avulla, saatu kuva jää väistämättä pinnalliseksi ja vajavaiseksi.
Aidosti syväluotaava tutkimus hyödyntääkin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Laaja-alainen lähestymistapa on erityisen tärkeä, kun halutaan kirkastaa strategiaa, tunnistaa uusia mahdollisuuksia tai tehdä merkittäviä uudistuksia. Hyvin toteutettu tutkimus ohjaa päätöksentekoa oikealle polulle ja varmistaa, että kehitys on kiinni todellisessa ymmärryksessä eikä pelkissä oletuksissa. Tiedolla johdettu kehitystyö auttaa pysymään relevanttina ja kilpailukykyisenä vauhdikkaasti muuttuvassa maailmassa.
Haluatko nostaa brändisi ja asiakaskokemuksesi uudelle tasolle tai haluat vain kasvattaa liiketoimintaa, mutta suunta on vielä hukassa? Ei hätää – kasvu ei ole sattumakauppaa, vaan syntyy syvästä kohderyhmäymmärryksestä, fiksusta suunnitelmasta ja oikeista teoista. Me 358:lla olemme auttaneet lukuisia brändejä ja ihmisiä pitämään toisistaan – ja voimme tehdä saman sinulle. Varaa 30 minuutin juttutuokio tästä, niin kaivetaan yhdessä esiin muutoksen avaimet!
