Insight-työ ei saa lipua markkinointijargoniksi

Insight-työ ei saa lipua markkinointijargoniksi

Published
August 15, 2024
Words
Leevi Sorri

Insight-työ ja insightista puhuminen on todennäköisesti luovien toimistojen kiistellyintä omaisuutta; kuka saa tuottaa insighteja ja kuka niistä vastaa? Tärkeämpää olisi keskustella miten insight-työ tehdään oikein ja kuinka tehdystä työstä otetaan kaikki irti.

Ihmiskeskeisen suunnittelun lähtökohtana on aina insight-työ (=asiakasymmärrys). Strategian sekä luovan suunnittelun takana tulee olla tietoa, jolla kiinnittäydytään lähemmäs ihmisiä, heidän tarpeita, toiveita ja unelmia. Insight-työ on välttämätöntä organisaatioiden (ja brändien) eteenpäin viemiseksi. Aito asiakasymmärrys auttaa parantamaan nykyisiä toimintatapoja sekä avaa uusia näkökulmia.

Nykymaailman monimutkaisuuden ja kiireen keskellä insightit ovat helposti vain pintaraapaisuja – yksinkertaistettuja havaintoja, joita pyritään soveltamaan katteettoman laajasti. Tästä syystä moni brändi ylilupaa ja alisuorittaa. Oikea tutkimustyö voi perustelematta tuntua projektina raskaalta, jonka vuoksi tietotarpeiden tyydyttämisessä turvaudutaan trendiraportteihin, jotka tarjoavat ainoastaan laimeita yleistyksiä yksittäisistä totuuksista. Kriittistä on päästää omista oletuksista irti ja välttää pelkkään intuitioon nojaamista. Edellä mainittu ajaa omien ajatusten kuplautumiseen, josta oikeutetusti voi kritisoida markkinointiväkeä.

Fiksut brändit pyrkivät ymmärtämään ihmistä. Vaikka ymmärryksen kerryttämiseen on monia tapoja, tulisi tutkimustyöllä päästä ensisijaisesti kiinni aitoon elämään ja merkityksen signaaleihin. Tutkimus ei toki saa olla itseisarvo. Tarvitaan ymmärrystä tulosten tulkitsemiseen ja hyödyntämiseen. Asiakasymmärryksestä muodostetuilla brändi- ja asiakaskokemusstrategialla johdetaan konseptien, tuotteiden ja palvelujen kehitystä yhtenäisesti.

Yksittäiset intuitioon pohjaavat oivallukset ovat usein pikavoittoja, eikä niiden avulla rakenneta brändiä tai kokemusta pitkäjänteisesti. Hälytyskellojen tulisikin soida, jos suunnittelun pohjaksi tarjotaan markkinointijargonilla kuorrutettuja geneerisiä kuvauksia kohderyhmistä, markkinasta tai kilpailijoista. Tämän tulisi olla itsetutkiskelun paikka niin brändistä vastaaville kuin alan toimistoillekin – milloin viimeksi istuit alas loppuasiakkaasi kanssa ja tutustuit hänen elämäänsä?

Tänä keväänä olemme 358:lla työskennelleet monen insight-projektin parissa. Viimeisimpänä selvitimme asiakkaallemme Moilaselle mitä asioita ihmiset pitivät tärkeinä gluteenittomien leivontatuotteiden kategoriassa, ja millaisia odotuksia heillä on gluteenittomia brändejä kohtaan. Insight-työn pohjalta tarkastelimme Moilasen strategiaa ja uudelleenpositioimme brändin, jotta se kohtaisi ihmiset ja heidän tulevaisuuden tarpeensa paremmin. Tästä lisää pian. Sillä välin voit laittaa viestiä, niin jutellaan millaisesta asiakasymmärryksestä sinun brändisi hyötyisi.